Sää: +16C, täysin pilvistä
Vanhin serkkuni -- tai ainoa serkuistani, joka on minua vanhempi -- synnytti toissapäivänä esikoistyttären! Muutenkin koko tuttavapiiri tuntuu juuri nyt lisääntyvän vauhdilla: kaikki mahdolliset entiset koulukaverit, opiskelututut ja työkaverit saavat vauvoja, työntelevät lastenvaunuja ja ilmoittavat iloisista perhetapahtumistaan Hesarissa. Edellinen "tuttu vauva" syntyi toukokuun lopussa hyvälle ystävälleni.
Täytyy tosin myöntää, että nimenomaan oma serkkukatraani ei reprodusoidu ihan sillä tahdilla kuin voisi odottaa. Minulla on kahdeksan serkkua, joista kaksi vanhinta on syntynyt minun laillani 70-luvun lopulla. Seuraavat kaksi ovat syntyneet 80-luvun lopulla ja neljä nuorinta sekä oma siskoni sitten 90-luvun puolella. Meistä kymmenestä kukaan ei ole vielä ehtinyt naimisiin tai edes kihloihin; nyt äidiksi tullut serkkulikkani ja minä olemme sentään löytäneet avopuolisot. Sivumennen sanoen epäilen sen kolmannen 70-luvun kasvatin olevan enemmän kiinnostunut oman sukupuolensa edustajista, mutta eihän se toisaalta nykyään lisääntymistä estä... Pikkusiskoni ja 80-lukulaisetkin seurustelevat vakavasti, mutteivät toivon mukaan ole hankkimassa jälkikasvua vielä ihan lähiaikoina. Joka tapauksessa tämä vaikuttaa aika pahalta degeneroitumiselta, kun ottaa huomioon, että äitini lapsuudenperheessä oli peräti seitsemän sisarusta ja isänkin perheessä kolme!
Anyway, vauvat ovat iloinen asia vaikka niitä ei meille ainakaan ihan hetkeen odotetakaan. Juuri tuon tiistaina synnyttäneen serkun kanssa olen leikkinyt lapsuuteni parhaat leikit: juossut pitkin kyliä Uppo-Nalle-pehmolelut sylissä, poiminut herneitä kasvimaalta, ostanut viiden pennin irtokarkkeja kiskalta, leikkinyt poneilla ja legoilla ja barbeilla. Tuntuu kivalta ajatella, että hänellä on nyt oma tytär joka muutaman vuoden päästä tekee samoja juttuja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti